sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Lyhyt johdanto Joosuan kirjaan


Lyhyt johdanto Joosuan kirjaan

Israelilaisten 40-vuoden erämaa vaellus oli ohi ja uusi sukupolvi oli noussut. Oli vihdoin tullut aika vallata Luvattu maa uuden johtajan, Joosuan avulla. Vaikka Joosua oli jo kokenut johtaja ja hän oli saanut kasvaa pitkään Mooseksen rinnalla, Jumalan täytyi kuitenkin rohkaista Joosuaa olemaan luja ja rohkea. Kirjan ensimmäisessä luvussa onkin monelle tutut jakeet (1:5-8), jossa Jumala kertoo olevansa Joosuan kanssa ihan niin kuin oli ollut Mooseksenkin kanssa ja Jumala ei hylkäisi Joosua niin kuin ei Hän hylkää meitäkään.

Sen jälkeen Joosuan kirja etenee, miten maa valloitettiin pala palalta ja myöhemmin miten kyseiset alueet jaettiin Israelin heimojen kesken. Monessa Raamatussa takana on kartasto, jossa on kartta tästä jaosta, joka auttaa ymmärtämään tekstiä huomattavasti paremmin. Kirja loppuu siihen, että Joosua kokoaa luokseen ennen kuolemaansa koko kansan ja muistuttaa heitä Jumalan suurista teoista. Hän vetoaa heihin, että he palvelisivat ja vaeltaisivat nuhteettomasti ja valitsisivat ketä tahtovat palvella (24:14-15).

Sana elämään -kommentaariraamatun mukaan Joosuan kirjan rakenne menee näin:

SAAPUMINEN LUVATTUUN MAAHAN (1:1-5:12)
    Joosua kansakunnan johdossa
    Jordanvirran ylitys

LUVATUN MAAN VALLOITTAMINEN (5:13-12:24)
    Joosua hyökkää maan keskiosaan
    Joosua sotii eteläisiä kuninkaita vastaan
    Joosua sotii pohjoisia kuninkaita vastaan
    Yhteenveto valloituksista

LUVATUN MAAN JAKAMINEN (13-24)
    Heimojen perintöosien jakaminen
    Määrätyt kaupungit asetetaan erilleen
    Joosua lähettää itäiset heimot kotiin
    Joosuan jäähyväiset Israelille

Kirjan avainjae on: ”Kulkekaa leirin halki ja antakaa kansalle tämä käsky: ’Valmistakaa itsellenne evästä, sillä kolmen päivän kuluttua te kuljette tämän Jordanin yli mennäksenne ottamaan omaksenne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille perinnöksi.’” (1:11) Jae kertoo ytimekkäästi, mikä on kirjan pääsisältö.

Joosuan kirjan yksi keskeisimmistä teemoista on kuuliaisuus Jumalan tahdolle. Israelilaiset menestyivät ja voittivat vihollisensa niin kauan kuin he olivat kuuliaisia. Voimme soveltaa tätä asiaa myös omaan elämäämme, sillä saamme voiton vihollisistamme samalla periaatteella. Meidän vihollisemme eivät tosin ole ihmiset vaan esimerkiksi sisäiset kamppailut synnin kanssa tai muut heikkoudet. Olemalla kuuliaisia ja turvaamalla Hänen voimaansa, saamme kokea voittoja omissa taisteluissamme.

Marjaana Rauma
Karhulan Helluntaiseurakunnan pastori

P.s. Kun Joosua ja ne vanhimmat, jotka olivat nähneet kaikki suuret ihmeet, kuolivat, kansa alkoi vähitellen palvelemaan muita jumalia (kts. Tuom.2:7-12). Olen monesti miettinyt, että mitäs jos Joosua olisi tehnyt samoin kuin Mooses ja olisi ottanut uuden johtajan kasvamaan rinnalleen, olisiko tilanne ollut toinen? Hän olisi siirtänyt kaiken oppimansa ja näyttänyt esimerkillään, kuinka kansaa olisi johdettava. Tai mitä jos Joosuan lisäksi kaikki vanhimmat olisivat toimineet samoin kuin Mooses? Olisiko silloin seuraava sukupolvi jatkanut Jumalan tahdossa kulkemista? Kenelle sinä siirrät kaikki Jumalalta oppimasi asiat vai tuleeko sinun jälkeesi sukupolvi, joka ei enää tunne Jumalaa?

Lähteet:
Digi-IRT
Sana elämään -kommentaariraamattu

tiistai 15. tammikuuta 2019

Lyhyt johdanto 1. Mooseksen kirjaan


Lyhyt johdanto 1. Mooseksen kirjaan

1. Mooseksen kirja on yksi Raamatun avainkirjoista, joka auttaa koko Raamatun ymmärtämistä. Se kertoo, kuinka kaikki sai alkunsa niin maailmankaikkeus kuin ihminenkin. Kreikankielinen Genesis tarkoittaakin juuri syntyä tai alkuperää. Heti ensilehdiltä lähtien luodaan perustusta kaikelle muulle, mitä Raamatussa kerrotaan. Myöhemmin tulee esille, ettei ihminen kykene käyttämään vapaata tahtoaan aina hyvään ja pahuus alkaa lisääntyä, kunnes Jumala päättää tuhota kaikki ihmiset paitsi Nooan perheineen. Läpi kirjan kulkee sanoma siitä, että Jumalalla on pelastussuunnitelma maailmalle ja hän käyttää sen etenemisessä eri ihmisiä ja myöhemmin kokonaista Israelin kansaa.

Sana elämään -kommentaariraamattu jakaa sisällön seuraaviin kokonaisuuksiin:

Luomiskertomus 1:1-2:3
Kertomus Aadamista 2:4-5:32
Kertomus Nooasta 6-11
Kertomus Aabrahamista 12:1-25:18
Kertomus Iisakista 25:19-28:9
Kertomus Jaakobista 28:10-36:43
Kertomus Joosefista 37-50

Avainjakeet kertovat myös ytimekkäästi, mikä 1. Mooseksen kirjassa on kaikkein oleellista:
”Niin Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumalan kuvaksi hän loi hänet, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” 1.Moos.1:27
”Minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinua ja teen nimesi suureksi, ja sinä tulet olemaan siunauksena. Minä siunaan ne, jotka siunaavat sinua, ja kiroan sen, joka kiroaa sinua, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki maailman sukukunnat.” 1.Moos.12:2-3

1. Mooseksen kirja on monissa kohdin hyvin selkeä, mutta välillä eteen tulee jakeita, joiden kohdalla täytyy todeta, ettei lukemaansa pysty ymmärtämään. Ihmetystä herättäviä jakeita kannattaa tutkia erilaisten selitysoppaiden avulla. Tässäkin kirjoituksessa lähteenä on käytetty Jukka Norvantoa, joka on kirjoittanut Raamattu elämään kirjasarjan. Siinä käydään läpi jae jakeelta koko Raamattu. Netissä on kuultavissa myös Norvannon opetukset kaikista kirjoista: http://rkk-sansa.net/kuuntele/ Suosittelen lämpimästi tutustumaan niihin. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä siltikään saa selkeää vastausta, mutta ainakin löytyy erilaisia tulkintavaihtoehtoja.

Toinen vieläkin isompi kysymys on luominen. Miten ja koska se tapahtui? Jotkut ovat laskeneet luomisen ajankohdan sukuluetteloiden avulla, joita 1. Mooseksen kirjassa on useampia. Tämä tapa ei kuitenkaan anna tarkkaa lukua, sillä ilmaus ”hänelle syntyi” voi tarkoittaa myös pojan sijasta kaukaisempaankin sukulaista. Sukuluettelo luultavimmin pitää sisällään vain kuuluisammat ihmiset tai sukujen päämiehet. Vasta Aabrahamin aikoihin voidaan alkaa puhumaan vuosiluvuista. Hän syntyi noin 2166 eKr. ja luvut 12-50 pitävät sisällään noin 350 vuoden ajanjakson.

Emme voi siis tietää, koska maailma luotiin. Luomiskertomusta ei voi myöskään pitää pikkutarkkana biologian oppikirjana vaan, sillä on sitä suurempi tehtävä. Ensimmäisten lukujen on tarkoitus kertoa meille, kuinka Jumala on luonut kaiken ja kuinka Hän on ollut aina olemassa. Toinen merkittävä asia on, että ihminen on luotu Hänen kuvakseen ja ihmisellä on erityinen rooli suhteessa koko luomakuntaan. Tuskin koskaan tullaan löytämään tyhjentävää vastausta, miten kaikki tapahtui, mutta siitä voimme olla varmoja, että kaikki on syntynyt Jumalan suunnitelman mukaan.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä!

Marjaana Rauma
Karhulan Helluntaiseurakunnan pastori


Lähteet:
Norvanto, Jukka. Alussa… : 1 Moos 1-5
Sana elämään -kommentaariraamattu

tiistai 8. tammikuuta 2019

Lyhyt johdanto Paavalin kirjeeseen roomalaisille


Lyhyt johdanto Paavalin kirjeeseen roomalaisille

Jokaista Raamatun kirjaa aloittaessa lukemaan on hyvä ensin perehtyä kirjan taustoihin, erityispiirteisiin ja rakenteeseen. Ne auttavat ymmärtämään paremmin sisältöä sekä hahmottamaan kirjan sanomaa. Tässä tekstissä saat pienen katsauksen Paavalin kirjeeseen roomalaisille, minkä voit lukea ennen kuin alat lukemaan itse kirjettä.

Roomalaiskirjeen on kirjoittanut Paavali noin vuonna 57 hänen kolmannen lähetysmatkansa loppupuolella luultavimmin Korintissa. Vaikka kirje on ensimmäinen kirje Raamatussa, ajallisesti se on vasta Paavalin kirjeistä kuudes.

Paavalin työn tuloksena evankeliumi oli levinnyt Rooman valtakunnan alueella ja sen itäosien merkittäviin kaupunkeihin oli syntynyt seurakuntia. Nyt Paavalin katse siirtyy länteen päin ja hän haaveilee pääsevänsä ensimmäisen kertaa tutustumaan uskoviin Roomassa, johon oli jo syntynyt seurakunta useampia vuosia sitten. Ennen sinne tuloaan hän päättää kuitenkin kirjoittaa heille kirjeen, jossa Paavali haluaa lyhyesti esitellä itsensä ja kertoa julistamansa evankeliumin pääsisällön perusteellisesti. Kirje onkin pisin ja johdonmukaisin Paavalin kirjoittamista kirjeistä ja on opillisesti tärkeimpiä.

Kirjeen rakenteen voi jaotella eri tavoin. Itse suosin tapaa, jossa ensin jaetaan luvut isoihin kokonaisuuksiin, jolloin saan ensin suuntaviivat sisältöön ja näin hahmotan kirjeen paremmin. Sen jälkeen kirjettä voi pilkkoa pienempiin osiin. Tämä seuraava jaottelu on otettu Sana elämään -kommentaariraamatusta:

USKON PERUSTEET (1:1-11:36)
     Ihmiskunnan syntisyys
     Anteeksianto Kristuksen kautta
     Vapaus synnin otteesta
     Israelin menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus

KRISTILLINEN ELÄMÄ (12:1-16:27)
     Henkilökohtainen vastuu
     Paavalin terveisiä

Keskeisin teema roomalaiskirjeessä on vanhurskautus uskon kautta. Muut teemat ovat synti, pelastus, kasvu, Israel ja Jumalan palveleminen. Kirjeen avainjae on: ”Koska siis olemme tulleet uskosta vanhurskaiksi, meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.” Room.5:1

Antoisia lukuhetkiä Roomalaiskirjeen parissa!

Marjaana Rauma
Karhulan Helluntaiseurakunnan pastori

P.s. Paavalin haaveet ja rukoukset päästä Roomaan (Room. 1:10-13) toteutuivat myöhemmin, mutta veikkaan, että täysin toisella tavalla, kuin Paavali oli itse suunnitellut. Hän nimittäin päätyi lopulta Roomaan vangittuna ja kahleissa ja matkalla oli ehtinyt tapahtua monenlaista esim. haaksirikko (kts. Apt.27-28). Jumalan suunnitelmat koituivat kuitenkin evankeliumin menestykseksi.


Lähteet:
Digi -IRT
DigiNovum
Sana Elämään -kommentaariraamattu